Vaa'attomuudesta

Jos eilisaamuna kirjoittelinkin edellispäivän hallitusta herkuttelusta, ei eilisessä itsessään ollut mitään hallittua. Liian monta kyläpaikkaa, liian monta tarjoajaa...Kokeilin äsken Kiloklubissa päivän kaloreita, ja niitä onneksi oli kertynyt vain peruskulutukseni verran, joten hirmuista negatiivista vaikutusta painoon ei ehkä tapahdu, jos nyt ei positiivistakaan.

Kiloklubin sivuilla jäin miettimään tätä punnitsemattomuuttani. Olen viimeksi käynyt vaa'alla pari vuotta sitten, jolloin kiloja oli kertynyt sen verran, että itku meinasi päästä. Sittemmin olen antanut vaa'an pölyttyä ja pienenemishaaveideni samaten. Tänä keväänä olen huomannut joidenkin vaatteiden kiristävän ja jotkin hieman vanhemmat vaatteet eivät mene edes päälle. Kiloja on siis kertynyt lisää, salakavalasti ja vaakaan tuijottelematta.

Nyt en tiedä, pitäisikö tomu pyyhkiä totuusmittarin päältä pois ja rohkeasti kohdata korkeat lukemat. Vai olisiko järkevämpää ensiksi katsoa, miten nämä pienet elämäntapamuutokseni alkavat toimia. Pelkään nimittäin sitä itseinhon määrää, jos huomaan vaa'an humahtavan korkeisiin lukemiin, mutta elämäntapamuutokseni karahtavan kiville syystä tai toisesta (syy: itsekurin puute). Toisaalta pidemmän päälle (ja ehkä jo näin alussakin) vaaka voisi olla myös motivoiva tekijä tässä pienenemiskamppailussani. Kun on näissä mitoissa kuin minä, melko pienetkin muutokset nimittäin näkyvät kiloissa. Ehkä alenevasta vaakalukemasta saisi tsemppiä taistoon. Pelkona vain on muuttuminen vaakakyttäriksi. Missään olosuhteissa en haluaisi olla niitä naisia, joille joka-aamuinen aamupaino on päivän onnistumisen mittari.

Mutta vaaka-pohdinnasta astetta iloisempaan: Kupariperhonen heitti minulle blogihistoriani ensimmäisen haasteen.

Kerro neljä positiivista asiaa omasta ulkonäöstä (EI luonteesta tai osaamisesta!!). Eiköhän me osata luetella huonoja puolia ihan tarpeeksi, kokeillaan välistä löytää jotain hyvääkin! Ei siis selityksiä että sitten kun sitä ja tätä vaan juuri NYT! Eikä tarvitse ajatella että oma kehu haisee, nyt ei ole kyse siitä!

1. Huulet

Olen aina pitänyt melko täyteläisistä ja selkeällä amorikaarella varustetuista huulistani.

2. Kynnet

Minulla on vahvat, helposti pitkiksi kasvavat kynnet. Koska sormeni eivät kuulu tähän positiivisten asioiden kategoriaan, kynsien merkitys on sitäkin suurempi.

3. Dekoltee

Olen vielä sen verran nuori, että dekoltee-alueeni on kimmoisa ja sileä.  Käytän mielelläni etenkin juhlatilaisuuksissa hieman avoinaisempi yläosia juuri tämän vuoksi.

4. Varpaat

En mainitse varpaita samanlaisista esteettisistö syistä kuin aiempia ulkonäköni palasia. Millään missimittarilla pienet ja pulleat varpaani tuskin pärjäisivät. Mutta pidän niistä, koska varpaani ovat ehkä ruumiini ainoa, objektiivisestikin arvioiden pieni osa. :)

 

Olen sen verran tuore tulokas täällä blogimaailmassa, etten heti keksi, kenelle haastetta jatkaisin. Etenkin kun aika moni näyttää sen jo tehneen. Jokainen, joka haluaa, on täten haastettu minun nimissäni. :)